Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Saliottelu: Marble Town

Astoria vs Amary

Seuraava aamu oli niin kuin marraskuun aamut yleensä ovat - harmaa, tuulinen ja märkä. Taivaalta satoi vettä suurina, painavina pisaroina ja pilvet roikkuivat kosketuksen etäisyydellä maata viistäen. Marble Townin kadut olivat sumun peittämät ja Astoria veti hupun päähänsä marssiessaan päättäväisesti ulos pokemonkeskuksesta. He olivat syöneet niukan aamupalan - Astorialla ei oikein ollut nälkä - ja Astoria oli hoitanut pokemoninsa kuntoon, minkä jälkeen nainen suuntasi kohti Amaryn salia, jonka tyypiksi hän oli jo saanut selville normaalin.
Kulkien samaa reittiä, jota he eilen olivat kulkeneet, Astoria avasi maakellarin oven ja sujahti maan alle perässään Theo ja Killian. Kummatkin olivat päättäneet tulevansa kannustamaan, mistä Astoria oli erittäin kiitollinen. Avatessaan lattialuukun nainen kuuli jo ihmisten rupattelun. He kiipesivät tikkaat alas ja hypätessään kivilattialle Astoria näki jo Amaryn kentän toisessa päädyssä, kumartuneena Delcattynsä viereen. Harmaahapsinen nainen rapsutteli kissapokemonia lempeästi sen kehrätessä ja hieroessa päätään Amaryn jalkaan.
“Ah, Astoria”, Amary huomasi naisen. “Haastettako tulit esittämään?” Astoria ei oikein tiennyt, miten pitäisi toimia, joten hän vain nyökkäsi kiusaantuneesti. Kuullessaan tämän muutkin vastarintalaiset loikkasivat pystyyn sohviltaan ja yhtenä massana iloisesti rupatellen suuntasivat kentälle, työntäen hämmentyneen naisenalun mukanaan sen toiseen päätyyn. Killian ja Theo ohjattiin kentän sivuun ja Amary tuli seisomaan Astoriaa vastapäätä. Kentän pinta oli kivipölyyn peittynyttä harmaata betonia ja liidulla piirrettyjen rajojen reunat olivat sumentuneet. Kaksi kivistä kattoon asti ylettyvää pylvästä kohosi kentän keskikohdan kummaltakin puolelta ilmeisesti tukien luolan kivistä kattoa, ja samanlaisia pylväitä näkyi myös kentän reunoilla.
“Selvä - lyhyt kertaus säännöistä. Kummatkin saavat käyttää kahta pokemonia ja ottelu kestää niin kauan kunnes jommankumman kummatkin pokemonit ovat pyörtyneet. Haastaja saa vaihtaa pokemonia kesken ottelun, salipäällikkö ei. Ei likaista peliä, ei huijausta.”
“Selvä, ymmärrän”, Astoria nyökkäsi ja kaivoi Luciferin ja Kyon pallot taskustaan, sivellen niitä kädessään varovasti. Myös Amary kaivoi pallon taskustaan ja pyysi aina vierellään kulkevaa Delcattyään siirtymään taaemmas.
“Litleo, valitsen sinut!” Amary huudahti ja heitti pallon kentälle. Maahan ilmaantui pieni, ruskea leijonanpentua muistuttava naaraspokemon, jolla oli pyöreät nappisilmät ja päänsä päällä punainen karvatupsu. Astoria hymyili otuksen suloisuudelle, mutta havahtui sitten ja hetken palloja punnittuaan valitsi Kyon ja heitti pallon kentälle. Oranssi Starly ilmestyi lepattamaan kentän yläpuolelle ja sirkutti innokkaasti nähdessään vastassaan olevan Litleon.

“Litleo, Ember”, Amary ohjasti pokemoniaan, joka totteli saman tien syösten kipinöiviä hiiliä ja pieniä tulenlieskoja kohti Kyoa. Ilman Astorian käskyä pokemon oli jo tottunut väistelemään, ja syöksähteli ilmassa sukkelasti pystymättä kuitenkaan välttämään kaikkia osumia. Osa hiilistä poltti sen sulkiin mustuneita kohtia.
“Kyo, tee Magnetic Flux”, Astoria huudahti ja Amary nyökkäsi arvostavasti Kyon erikoiselle hyökkäykselle. Lintunen lepatti siipiään raivoisasti ja vaalea, ilmassa väreilevä lähes läpinäkyvä virta iskeytyi pahaa aavistamattomaan Litleoon, joka lennähti kentän reunalle. Astoria kuuli Theon kehuvan häntä hiljaa ja puristi kätensä nyrkkiin jännittyneenä.
“Tackle ja Growl”, Astoria jatkoi ja Kyo taklasi ylös yrittävän Litleon takaisin maahan. Kun Amaryn pokemon vingahti ja yritti taas pystyyn, Kyo avasi nokkansa ja päästi kirkuvan, särisevän ja kaikin tavoin karmean äänen, joka sai Litleon ynähtämään peloissaan.
“Litleo, Attract ja Headbutt!” Amary komensi. Litleo kallisti päätään ja miukaisi suloisesti, jolloin Kyo laskeutui lattialle ja sirkutti Litleolle kuin hypnoosissa. Astoria yritti huutaa pokemonilleen, mutta se oli lumoutunut Litleosta eikä suostunut kuuntelemaan. Arvaamatta Litleo syöksähti Kyoa päin ja puski linnun päällään kauemmas. Kyo rääkäisi loukkaantuneena, kun hurmaava otus ei ollutkaan niin hurmaava.
“Kyo tee Wing Attack”, Astoria pyysi osaamatta odottaa Litleon seuraavaa liikettä. Kun Kyo lensi kohti Litleota ja huitaisi sitä siivellään, leijonanpentu väisti ja nappasi Starlyä siivestä kiinni, roikkuen tässä kiinni. Kyo yritti nostaa korkeutta, mutta Litleo piti sen lähellä maata. Yhdellä vapaalla siivellään Kyo yritti lepattaa pois sen ulottuvilta, muttei onnistunut.
“Take Down!” Amary huudahti innoissaan ja Litleo murahti matalasti, ponnistaen sitten maasta ja iskien Kyon käpälillään maahan ja nauliten sen siihen. Lintu oli nalkissa, eikä Astoria ensin keksinyt, miten saisi sen pois Litleon tassujen alta, mutta muisti sitten Starlyn osaavan myös sähköhyökkäyksiä.
“Thunder Shock”, Astoria huudahti hädissään. Litleo ei tajunnut mitä tapahtui, kun Starly alkoi hohtaa keltaisena ja iski sitten salaman suoraan Litleon rintaan. Leijonanpentu vinkaisi ja lennähti kauemmas törmäten keskellä olevaan kivitolppaa tomu pöllyten.

“Will-O-Wisp”, Amary sanoi Litleolleen, joka muodosti ympärilleen monta violettia tulipalloa. Kyo siristi silmiään yrittäen nähdä pölypilven läpi, mutta samassa tulipallot syöksyivät pölyn läpi ja osuivat suoraan Kyoa päin. Astoria ynähti kuin tuntien linnun tuskan, kun tulipallot polttivat sen sulkia ja Kyo teki parhaansa saadakseen savuavat kohdat sammumaan. Litleo lähti juoksemaan Kyoa kohti tehdäkseen Headbuttin, mutta Kyo lepatti ilmaan ja rääkäisi yrittäen lentää tarpeeksi korkealle pois leijonanpennun ulottuvilta.
“Kyo, lennä tuon kivipylvään luokse ja tee Growl”, Astoria huusi Starlylle päättäen testata suunnitelmaansa. Kyo nappasi heti juonesta kiinni ja lepatti pylvään eteen, avaten sitten nokkansa ja päästäen kirskuvan, tavattoman kamalan äänen. Litleo murahti, eikä kuunnellut Amaryn käskyjä enää vaan ryntäsi Starlya kohti aikeenaan iskeä se alas ilmasta. Viime hetkellä Kyo kuitenkin syöksyi syrjään ja Litleo hyppäsi päin pylvästä. Kuului rysähdys, sitten rasahduksia ja katosta ropisi kiviä leijonanpennun päälle. Amary kiljaisi, kun pylväs sortui kivikasaksi lattialle. Astoria huolestui Litleosta, mutta onneksi pentu oli säästynyt pahimmilta osumilta, joskin pyörtynyt se oli silti.

“Palaa”, Amary huokaisi ja palautti Litleon palloonsa. “Olet parempi kuin odotin, mutta odotahan vain.” Amary antoi Litleon pallon vieressään seisovalle naiselle ja silitti Delcattyaan hellästi.
“Sinun vuorosi”, hän kuiskasi lempeästi ja Delcatty loikkasi sirosti kentälle. Sen turkki läikehti kiiltävänä ja kissapeto näytti muutenkin varsin hyvinvoivalta ja vahvalta. Delcatty heilautti violetteja korviaan ja maukaisi matalasti, siristäen silmiään.
“Delcatty, Fake out ja Double Slap!” Amary käski ja hänen pokemoninsa totteli auliisti. Kyo ei enää jaksanut lentää ja oli laskeutunut maahan. Delcatty loikki sulavasti Kyon eteen ja läimäytti etutassunsa yhteen. Värähtelevä aalto paiskautui Kyoa vasten ja lintu kirkaisi, jähmettyen sitten paikalleen. Se ei pystynyt liikkumaan, kun Delcatty kohotti tassunsa uudestaan ja löi Kyoa kahdesti osuen kummallakin kerralla. Kyo huusi taas, mutta heikosti, ja kaatui sitten voimattomasti maahan. Astoria huokaisi raskaasti ja palautti pokemonin palloonsa, kehuen sitä hiljaa.
“Lucifer, sinun vuorosi”, Astoria huudahti päästäessään Bagonin ulos pallostaan ja toivoi salaa, että Bagonista olisi vastusta sirolle Delcattylle. Punaisen säteen saattelemana Lucifer tömähti betonilattialle ja vilkuili ympärilleen, huomaten sitten Delcattyn ja murahtaen matalasti. Delcatty sähisi terävästi takaisin, ottaen vaanivan asennon.
“Delcatty, tee Charm!”
Astoria kirosi mielessään, kun Delcatty kehräsi lempeästi ja sai Bagonin putoamaan suoraan ansaansa. Lucifer katsoi tätä suurin silmin, kuin kissapokemon olisi ollut suurin ihme, mitä tämä oli koskaan nähnyt. Bagon ei edes reagoinut, kun Amary käski Delcattyaan tekemään Thunderboltin. Kissapokemon keräsi suuren, keltaisena rätisevän sähköpallon eteensä ja sulavasti ampui sen kohti Bagonia. Astoria ei voinut tehdä mitään, kun lohikäärme lennähti huoneen poikki ja törmäsi aiemmin sortuneesta pilarista jäljellä olevaan kivikasaan rymisten. Onneksi sen paksuun nahkaan eivät kivenpalaset niin helposti pystyneet, ja Bagon nousi pystyyn vihaisesti äristen.
“Lucifer, Leer!”
Luciferin silmät alkoivat hohtaa punaisina ja se irvisti karmeasti, niin, että Astoriankin selkäpiitä karmi. Delcatty miukaisi heikosti ja perääntyi hieman, häntäkarvat pörhistyen.
“Attract”, Amary sanoi rauhallisesti ja Astoria tuhahti taas pettyneesti. Kuinka monta hurmausliikettä tuo kissapeto oikein osasi? Ottelusta ei tulisi mitään, jos Lucifer olisi puolet ajasta täysin lumoutunut vastustajastaan. Läpinäkyvät sydämet poksahtelivat Bagonin naamaan ja se pyllähti istumaan hämmentynyt, mutta tyytyväinen ilme naamallaan.
“Lucifer, Rage”, Astoria yritti, mutta pokemon oli täysin kuuro tämän käskyille, ja vain tuijotti vastustajaansa typerästi hymyillen.
“Ice Beam.”

Delcatty avasi suunsa ja se hohti valkoisen sinertävänä, kunnes voimakas jääsäde syöksähti ulos ja osui suoraan Luciferin rintaan, paiskaten pokemonin taas kauemmas. Yleisö jakautui kahtia, kun Bagon aurasi maata ja liukui seinän viereen äristen. Astoria kiitti onneaan mielessään, kun pokemon nousi vielä pystyyn ja marssi raivostuneesti lähemmäs. Ilman käskyä sen ympärille ilmestyi valokehä ja pian valon läpi murtautui useita neulanteräviä jäänsirpaleita, jotka syöksyivät ilman läpi nopeammin kuin ehti Delcattya sanoa. Amary ei ehtinyt reagoida, kun sirpaleet iskeytyivät kissapokemonin nahkaan ja se rääkäisi turhautuneesti. Astoria hehkui ylpeydestä yleisön ihmetellessä Bagonin iskua.
“Sing!” Amary sanoi terävästi Delcattylleen.
“Sulje korvasi!” Astoria kiljaisi Luciferille, mutta oli jo liian myöhäistä. Delcattyn suusta kohosi suloinen sävelmä, joka kantautui Bagonin korviin. Se hymyili hölmistyneesti ja kaatui eteenpäin nukahtaen betonilattialle.
“Oikeastiko?” Astoria älähti epäuskoisesti  tuijottaessaan syvässä unessa olevaa Luciferia. Amary hymyili itsetyytyväisesti, vinkkasi silmää naiselle ja Delcatty kehräsi huvittuneesti.
“Thunderbolt.”
“Ei ole reilua, se on unessa”, Astoria valitti, mutta Delcatty oli jo lähettänyt keltaisen, rätisevän sähköpallon Luciferia kohti. Sähkö ympäröi Bagonin ja hetkeksi Astoria menetti näköyhteyden pokemoniinsa. Kun ilma ei enää rätissyt, Bagon makasi edelleen maassa, suomuinen nahka osittain mustuneena. Lucifer ärähti - tuon kokoinen sähköpurkaus oli varmasti herätys, jollaista se ei ollut ennen kokenut.
“Lucifer, Solar Beam ja Rage!” Astoria huusi äkkiä, sillä aikaa ei ollut hukattavaksi, varsinkin kun Delcatty kehräsi tyytyväisesti valmiina langettamaan seuraavan Charminsa. Lucifer näytti päättäväiseltä, kun sen silmät alkoivat hohtaa oranssia valoa ja se iski suustaan valtavan auringonvalosäteen.
“Attract!” Amary käski Delcattyä hyökkäämään, mutta yritys oli turha kun näköyhteyttä peitti salamannopeasti lähestyvä kullankeltaisena hohtava valokeila. Säde osui Delcattyyn ja paiskasi sen seinää vasten, ja kissa tipahti alas kuin räsynukke. Lucifer oli jo valmiina seuraavaan hyökkäykseensä ja Ragea käyttäen syöksähti Delcattyn luokse, iskien hampaansa kissan niskaan ja riepotellen sitä parhaansa mukaan. Astoria näki Amaryn puristavan kätensä nyrkkiin ja hymyili tyytyväisesti.
“Copycat!”
Delcatty oli salamannopeasti pystyssä, vahingoittuneena mutta vielä kyvykkäänä tappeluun, ja syöksyi vuorostaan Luciferin kimppuun, tarttui siihen terävillä hampaillaan ja heitti sen huoneen poikki. Yleisö huoahti kun Bagon tömähti maahan.
“Lucifer, Icicle Spear”, Astoria komensi luottaen Bagoninsa uuteen hyökkäykseen. Valokehä muodostui Bagonin ympärille ja se lähetti parven neulanteräviä jääsirpaleita matkaan. Amary oli kuitenkin valmiina ja käski Delcattyaan tekemään taas Copycatin; kissan tekemät jääsirpaleet kohtasivat Bagonin vastaavat ja ne särkyivät kimaltelevaksi jäätomuksi sataen maahan.

“Lopetetaan tämä”, Amary hymyili luottavaisesti Delcattylleen. “Ice Beam!”
“Lucifer, tee Solar Beam!”

Delcattyn suusta syöksyi valkohohteinen jääsäde ja Lucifer iski puoleltaan kirkkaan aurinkosäteen kohti kissaa. Säteet kohtasivat ehjänä olevan pilarin kohdalla, törmäsivät siihen yhtä aikaa ja pilari särkyi tuhannen pirstaleiksi syösten kivensiruja joka puolelle. Säteet kohtasivat ja hetken ajan pysyivät paikallaan jännittyneenä, kunnes kuului terävä paukahdus ja toinen säteistä iski vastustajansa tajuttomaksi. Astoria suojasi päätään kivensiruilta ja yritti tähyillä tomun, jääpölyn ja betonitomun läpi, kumpi pokemoneista oikein makasi maassa tajuttomana ja kumpi oli pystyssä.

©2019 Hoitosivu Hypernova - suntuubi.com